Kerronko miehelle neitsyydestäni?

”Kertoisitko sä?” kysyy kaverini Maija (nimi muutettu). Hän on kertonut viettäneensä edellisen illan kävellen käsi kädessä ja suudellen Jaskaa (nimi muutettu). Oli ollut aivan selvää, että Jaska olisi halunnut muutakin kuin vain huulensa vasten Maijan huulia. Maija haluaa tietää kertoisinko minä miehelle, että olen neitsyt.

”Riippuu henkilöstä” on vastaukseni. Jos kyseessä olisi unelmieni prinssi, elämäni mies, herkkä herttainen rillipää, kertoisin. Jos kyseessä olisi tuntematon baarista raahattu yhden illan juttu, jota en aikoisi nähdä, olisi asian laita eri. Luultavasti asia tulisi kuitenkin ilmi, viimeistään miehen ”rikkoessa kukkaseni” lakanaan.  

Maijalta oli edellisenä iltana lipsahtanut, että hän olisi seurustellut aikaisemmin. Hän ei kuitenkaan ole edennyt tuntemattomien suutelemista pidemmälle. Mutta tämä pieni lipsahdus on saattanut antaa kuvan Jaskalle, että Maija on kokeneempi kuin oikeasti on.

Maija lukee minulle asiaa koskevaa nettikeskustelua. ”Neitsyttä pannaan eri tavalla kuin kokenutta” ronskisti sanottu, mutta eiköhän tuo ole aivan totta.
”Naiselle neitsyys ei ole mikään negatiivinen asia, kuten miehelle.” Negatiivinen? Jos minun henkilökohtaista mielipidettä kysytään, asia on aivan toisinpäin. Se on suloista.

Kertoako vai eikö, siinä vasta pulma. 

kirjavinkki: Enkelinkuvia hiekassa – Tuija Lehtinen
tv-vinkki: Putoojat (Inbetweeners) 1. kausi jakso 4
elokuvavinkki: Espoon viimeinen neitsyt

Isoäitini mielipiteitä

Minun isoäitini on sodan kokenut 49vuotiaana leskeksi jäänyt perinteinen nainen. Meidän mielipiteemme eroavat melkein kaikesta ja olemmekin nokat vastakkain usein.

Isoäitini mielipiteitä

seurustelusta.
Parikymppisenä serkkupoikani oli aivan liian nuori seurustelemaan. Minun ollessani reilun kaksikymmentä isoäitini alkoi jakaa vinkkejä miten minun pitäisi hankkia mies (tansseista), ja kun asia ei edennyt hän rupesi ehdottelemaan minulle luonaan käyvää kotisairaanhoitajaa. Minun kohdallani on vielä mahdollisuus, mutta kolmekymppisen naimattoman lapsenlapsen kohdalla peli on menetetty.

yhteen muuttamisesta.
Pariskunta ei saisi muuttaa yhteen ennen papin aamenta.
Minä olen hyvinkin erimieltä. Avioliittohan on tarkoitettu ikuiseksi, on se sitten luvattu kirkossa seurakunnan todistaessa tai siviilivihkimisessä. On parempi ennen häitä tietää pystyykö sietämään toista puoliskoa ja hänen likaisia sukkiaan neljän seinän sisällä.

matkustelusta.
Avio- tai avopuoliskot eivät kuulemma saisi matkustaa ilman toista minnekään.
Minä ja kolmikymppinen naimaton lapsenlapsi huokasimme tähän: ”onneksi olemme parittomia”. Voimme matkustaa minne haluamme, koska haluamme ja kenen kanssa haluamme. Toista on vanhemmillamme ja sisaruksillamme.

erosta.
Ennen vanhaan oli kaikki paremmin. Ihmiset eivät pettäneet tai eronneet. Näin isoäitini sanoo. Minä olen vahvasti eri mieltä. Ihmiset ovat eronneet aina. Ei niin kauan sitten jouduin todistamaan isoäidin ja hänen lapsenlapsensa kiistelyä erosta. Isoäitimme ei siis hyväksy eroa. Hänen lapsenlapsensa taas oli sitä mieltä, että on parempi erota kuin elää huonossa parisuhteessa. Totta. Kuten aikaisemmin mainitsin ne sukat: on parempi testata pystyykö elämään toisen likaisten sukkien kanssa.
Yhteiskuntaopettajani lukiossa puhui viisaita. Avioliitto ei ole pelkkää rakkautta. Eikös se ole fakta, että avioerot ovat suurempia ns. rakkausavioliitoissa kuin järkiavioliitoissa? Rakkaus, sehän on vain kemiaa. 

lapsista.

Isoäitini lapsenlapsi ei saisi seurustella henkilön kanssa, joka ei halua lapsia. En tiedä miten isoäiti suhtautuisi, jos kuulisi, ettei hänen oma lapsenlapsensa halua lapsia.

Minä olen

kyyninen romantikko. En usko oikeaan rakkauteen, mutta kirjahyllyni täyttävät romantiikkaa tihkuvat elokuvat ja kirjat. Minut useamman vuoden tuntenut kaveri oli ihmeissään, kun romanttisen elokuvan sijaan olin käynyt katsomassa lastenelokuvan.
Youtubessa olevat videot sarjojen rakastavaisista ovat mielestäni parasta fanikulttuurisa. Geoff ja Pavel Rawsta, Lexie ja Archie Laakson kuninkaasta, Rumplestilskin ja Bella Olipa kerrasta, Piper ja Leo Siskoni on noidasta, Neela ja Gallant Teho-osastosta, Amy ja Rory Doctor Whosta, Kevin ja Scotty Perhesiteestä, Jean ja Rita Ranskalaisesta kylästä... joitakin pareja mainitakseni.
Kirjoittaessani omia juttuja, suhteet päättyvät yleensä traagisesti, mutta lukiessani tai katsellessani haluan sen happy endin.

ihmisvihaaja. Minua ei pidä kuitenkaan sekoittaa koulusurmaajiin tai terroristeihin. Ei. En noin yleisellä tasolla pidä ihmisten tekemisistä ja mielestäni muulle maailmalle olisi parempi meidän ihmisten kadotessa. Mutta asian voi esittää myös perheenjäseneni sanoin: "Ethän sä pidä kenestäkään.". Kyse oli silloin kaverini poikaystävästä, mutta lause kuvaa minua. Olen hyvin tarkka kenet päästän lähipiiriini. Minulla ei ole kuin kourallinen kavereita facebookissa ja niistäkin useat ovat sukulaisiani. Olen saanut siipeeni ystävyyssuhteissa. Tämä on yksi syy miksi välttelen ihmissuhteita. Ne myös päättyvät aina huonosti: joko eroon tai kuolemaan.

kokematon. Olin 10vuotiaana "kimpassa" ihastukseni kanssa ja 22vuotiaana tapailin miestä kuukauden ajan. En ole ikinä suudellut ketään saati harrastanut seksiä. En ole tullut petetyksi tai jätetyksi. Minun mielipiteeni ja kokemukseni pohjautuvat fiktiivisiin teoksiin. Ja Hollywood chick flicksithät ovat kuin suoraan oikeasta elämästä vai mitä?

jotakin muuta. Vielä lukioikäisenä huokailin kuinka kaikki muut seurustelivat paitsi minä. Pitkään aikaan en ole pystynyt edes kuvittelemaan, että seurustelisin. Olisin kamala tyttöystävä, eikä seurustelu yksinkertaisesti vain innosta. En ole ikinä osannut kuvitella itseäni omakotitaloon aviomiehen, kahden lapsen ja koiran kanssa, pihassa volvo ja kahdeksta kuutentoista työ.

vanhapiika. Sanakirjan mukaan (mahdollisesti halventavasti) vanhapiika on nainen, joka ei ole ollut naimisissa. Vuoteen 1975 asti Suomessa 24vuotta täyttäneen lapsettoman ja naimattomien naisten ja miesten piti maksaa vanhapoika/piika veroa. Verotus ja yleinen asenne ovat kuitenkin muuttuneet, eikä 24vuotias käytetä enää nimitystä vanhapiika vaan sinkku.
Minä kuitenkin ilmoitin jo lukioikäisenä tulevani olemaan aina vanhapiika. Ilmoitin, että jos en olisi naimisissa täyttäessäni kaksikymmentä en menisi ikinä naimisiin. Syntymäpäiväni lähestyessä yritin saada paria nuorta miestä kosimaan minua, mutta jostain kumman syystä he juoksivat kovaa vauhtia karkuun. Vanhapiika siis.

neuvoja. Kuka siis pyytäisi apua kokemattomalta vanhaltapiialta? Yllättävän moni kaverini.