Kerronko miehelle neitsyydestäni?

”Kertoisitko sä?” kysyy kaverini Maija (nimi muutettu). Hän on kertonut viettäneensä edellisen illan kävellen käsi kädessä ja suudellen Jaskaa (nimi muutettu). Oli ollut aivan selvää, että Jaska olisi halunnut muutakin kuin vain huulensa vasten Maijan huulia. Maija haluaa tietää kertoisinko minä miehelle, että olen neitsyt.

”Riippuu henkilöstä” on vastaukseni. Jos kyseessä olisi unelmieni prinssi, elämäni mies, herkkä herttainen rillipää, kertoisin. Jos kyseessä olisi tuntematon baarista raahattu yhden illan juttu, jota en aikoisi nähdä, olisi asian laita eri. Luultavasti asia tulisi kuitenkin ilmi, viimeistään miehen ”rikkoessa kukkaseni” lakanaan.  

Maijalta oli edellisenä iltana lipsahtanut, että hän olisi seurustellut aikaisemmin. Hän ei kuitenkaan ole edennyt tuntemattomien suutelemista pidemmälle. Mutta tämä pieni lipsahdus on saattanut antaa kuvan Jaskalle, että Maija on kokeneempi kuin oikeasti on.

Maija lukee minulle asiaa koskevaa nettikeskustelua. ”Neitsyttä pannaan eri tavalla kuin kokenutta” ronskisti sanottu, mutta eiköhän tuo ole aivan totta.
”Naiselle neitsyys ei ole mikään negatiivinen asia, kuten miehelle.” Negatiivinen? Jos minun henkilökohtaista mielipidettä kysytään, asia on aivan toisinpäin. Se on suloista.

Kertoako vai eikö, siinä vasta pulma. 

kirjavinkki: Enkelinkuvia hiekassa – Tuija Lehtinen
tv-vinkki: Putoojat (Inbetweeners) 1. kausi jakso 4
elokuvavinkki: Espoon viimeinen neitsyt